Työn tulevaisuus 2035?
Radikaaleja muutoksia horisontissa
Fasilitoin kesäkuussa työpajan työn tulevaisuudesta Futures Conference 2025: Futures of Technologies -konferenssissa Turussa, ja mukana oli lähes 30 osallistujaa eri puolilta maailmaa: ennakoinnin ammattilaisia, tutkijoita, pari professoria ja futuristeja. Olen kollektiivisen ennakoinnin ja yhteiskehittämisen fani, joten lähestyimme teemaa juuri niin – yhdessä. Hyödynsimme myös konferenssin teeman mukaisesti moderneja teknologioita, kuten trendien kartoittamiseen tarkoitettua digitaalista alustaa, joka on höystetty tekoälyominaisuuksilla. Nämä ominaisuudet osoittautuivat erittäin hyödyllisiksi, sillä aikaa oli käytettävissä vain 90 minuuttia.
Lyhyessä ajassa saimme rakennettua trenditutkan, joka alkoi piirtää monikerroksista kuvaa työn tulevaisuudesta. Yhteensä 40 ilmiötä tunnistettiin ja hyväksyttiin lisättäväksi tutkalle. Osa heijasti jo nähtävissä olevia kehityssuuntia, osa taas haastoi suoraan käsityksiämme työn merkityksestä, organisoinnista, sekä ihmisen ja koneen yhteispelistä.
Prosessi eteni ryhmissä: osallistujat toivat esiin erilaisia muutossignaaleja, jotka heidän mielestään vaikuttavat työn tulevaisuuteen. Näistä käytiin keskustelua, jonka jälkeen jokainen ryhmä valitsi muutaman keskeisen ilmiön ja siirsi ne ennakointialustalle. Kaikkia näitä kutsumme tässä yhteydessä ”trendeiksi” – vaikka osa oli pikemminkin heikkoja signaaleja tai orastavia trendejä.
Alustalla hyödynsimme tekoälytoimintoja trendien kuvausten nopeaan kirjoittamiseen. AI loi ensimmäiset versiot teksteistä, minkä jälkeen ryhmät validoivat ja muokkasivat niitä edelleen omien näkemystensä pohjalta.
Neljä laajaa teemaa
Trendien pohjalta hahmottui neljä laajempaa teemaa, joiden kautta työn murros on ymmärrettävissä:
Työvoima & demografia
Maailman työikäinen väestö ikääntyy, monimuotoistuu ja pirstaloituu. Elämäntapoihin ja identiteetteihin liittyvä liukuvuus lisääntyy: harva enää tavoittelee yhtä pitkää uraa yhdellä alalla. Sen sijaan urapolut rakentuvat yhä useammin sarjaksi taitoja, projekteja ja erilaisia rooleja, jotka vaihtuvat elämänvaiheiden mukana ja ovat olemassa rinnakkain.
Työn organisointi
Perinteinen 40 tunnin työviikko on yhä useammin kyseenalaistettu. Keskustelu työajasta, perusturvasta ja tulonmuodostuksen uusista muodoista, kuten perustulosta ja radikaalisti lyhentyvistä työajoista, murtaa totuttuja käsityksiä työn, vapaa-ajan ja toimeentulon välisistä suhteista. Työn yhteiskunnallinen “sopimus” on muotoutumassa uusiksi.
Teknologia & automaatio
Automaation ja tekoälyn kehitys muuttaa paitsi työtehtäviä ja rooleja myös työn arvostuksen mittareita. Mitä tulevaisuuden työssä todella arvostamme: luovuutta, inhimillistä kosketusta vai luotettavaa dataa? Samalla kun tekoäly nopeuttaa ja tehostaa prosesseja, korostuu luotettavuuden ja läpinäkyvyyden merkitys. Yrityskentän ja teknologian valta herättävät kysymyksen: kenen ehdoilla työn tulevaisuus muotoutuu?
Kulttuuri & hyvinvointi
Ihmisen roolia työssä punnitaan uudella tavalla. Työn merkitys ja hyvinvointi nousevat keskiöön, kun teknologian ja väestörakenteen muutokset haastavat totuttuja käytäntöjä. Keskusteluun nousee kysymys siitä, millainen työelämä on inhimillisesti kestävä.m Millaisia tehtäviä ihmiset tekevät, mitä taitoja tulisi kehittää ja mikä on ihmisen tekemän työn arvo? On selvää, että niiden, jotka ovat tällä hetkellä lapsia, työelämänsä vuonna 2035 tulee näyttämään hyvin erilaiselta kuin heidän vanhempiensa työelämä tällä hetkellä vuonna 2025.
TrenDITUTKA
Kaikki tunnistetut 40 ilmiötä on koottu alla olevaan trenditutkaan. Se havainnollistaa työn murroksen monimuotoisuutta ja tarjoaa mahdollisuuden sukeltaa yksittäisiin ilmiöihin tarkemmin. Klikkaamalla trendin otsikkoa tutkalla avautuu trendikortti, josta löytyy tekoälyn tuottama kuvaus.
Kannustan suhtautumaan näihin kuvauksiin sekä uteliaisuudella että terveellä kriittisyydellä: tekoälyn kirjoittamat tekstit eivät ole lopullisia totuuksia, vaan voivat toimia keskustelunavauksina, joita on mahdollista haastaa ja täydentää. On hyvä muistaa ettei tekoäly näe tulevaisuuteen.
Tutka on toteutettu FIBRES-työkalulla, joka tarkoitettu jatkuvaan tulevaisuuden ennakointiin ja yhteiskehittämiseen.
Viisi MIELENKIINTOISTA Ilmiötä
Haluan lopuksi nostaa esiin viisi ilmiötä, jotka eivät välttämättä ole merkittävimpiä ja vahvimpia trendejä, mutta jotka pysäyttivät ja pakottivat ajattelemaan uudesta kulmasta.
Moninaiset portfolio-urat
Työ ei enää näyttäydy lineaarisena urapolkuna, vaan monimuotoisena alustana, josta lähtee pikemminkin useita polkuja, jotka risteävät: projekteja, osa-aikatöitä, sivubisneksiä, yrittäjyyttä ja oppimista rinnakkain. ”Portfolio-ura” voi olla yksilölle vapauttava, mutta se haastaa yhteiskunnan rakenteet, kuten verotuksen, eläkejärjestelmän sekä kuvan ammattillisestä identiteetistä. Kysymys kuuluu: miten yhteiskunnat, organisaatiot ja yksilöt pystyvät paremmin soputua tähän muutokseen?
Uran määräytyminen syntymähetkellä (Careers assigned at birth)
Miltä tuntuisi, jos urapolkusi olisi päätetty jo syntymähetkellä? Ajatus vie meidät keskiaikaan, jolloin seppien lapset jatkoivat seppinä ja kauppiaiden lapset kauppiaina. Tulevaisuudessa geneettinen ja perhetausta data, sekä tekoälyn ennusteet voisivat ennustaa 'sopivan' ammatin ja ohjata yksilön siihen jo varhaisessa vaiheessa. Tämä herättää kysymyksiä vapaudesta, itseohjautuvuudesta ja yhdenvertaisuudesta: kuinka paljon haluamme antaa datalle ja algoritmeille valtaa ihmisen identiteetin ja tulevaisuuden muovaamisessa?
Tulevaisuus ilman työtä
On mahdollista, että suuri osa ihmisistä elää tulevaisuudessa ilman perinteistä työntekoa. Automaatio ja tekoäly mahdollistavat jo nyt merkittävän osan työnulkoistamisesta koneille, ja perustulokeskustelu on edelleen pinnalla monissa maissa. Kuulostaa ehkä laiskalta tulevaisuudelta, mutta jos palkan eteen ei tarvitsisi tehdä työtä nykyisellä tavalla, tekisivätkö ihmiset silti asioita, jotka tuottavat arvoa yhteiskunnalle? Entä voisivatko he omistautua jopa enemmän toistensa ja luonnon hyväksi, luoden todellista arvoa siinä, mitä nykytyö usein ei tavoita?
Suorituskykyä parantavat lääkkeet arjessa
Kun työelämän vaatimukset kovenevat, kilpailu osaajien välillä kiihtyy ja teknologia muuttaa työn luonnetta, kasvaa myös houkutus käyttää erilaisia lääkkeitä, päihteitä ja suorituskykyä boostaavia aineita. Niitä voidaan käyttää jaksamiseen, tuottavuuden nostamiseen tai vain pakenemiseen ahdistusta ja tylsää työtä. Pyritäänkö tällä pysyä koneiden tahdissa ja onko tämä pitkällä aikavälillä kestävää tai toivottavaa?
20 tunnin työviikko
Perinteistä 40 tunnin työviikkoa haastetaan, erityisesti kun tekoälyn odotetaan nopeuttavan ja tehostavan työtä. Monet tietotyöläiset ovatkin siirtyneet neljän päivän työviikkoon. Radikaaleimmissa visioissa työaika voisi puolittua — 20 tunnin viikoksi, alle kolmeen päivään. Tämä muuttaisi koko elämän rytmiä ja rakenteita: vapaa-aikaa olisi enemmän, mutta mitä se merkitsisi tuottavuudelle, hyvinvoinnille ja taloudelle? Onko kyse utopiasta vai realistisesta kehityskulusta?
Mitä seuraavaksi?
Nämä hieman provosoivatkin löydökset eivät ole varmoja ennusteita, vaan havaintoja ja avauksia tulevaisuuden pohtimiseen. Trendien avulla konkretisoimme muutosta ja haastamme itseämme: kysymään: mitä haluamme säilyttää työelämässä, ja mitä olemme valmiita muuttamaan?
Kesäkuun työpajan tärkein oivallus ei ehkä ollutkaan itse trendit, vaan keskustelut niiden ympärillä. Juuri yhteinen pohdinta synnytti uusia näkökulmia ja laajensi ajattelua. Näin käy aina, kun erilaiset elämänkokemukset, kulttuuri- ja koulutustaustat sekä mielipiteet törmäytetään rakentavassa hengessä.Siksi olen suuri yhteiskehittämisen ja kollektiivisen ennakoinnin fani.
Lopuksi mainittakoon, että tulevaisuus ei vain tapahdu meille, vaan se rakennetaan yhdessä. Mitä asioita sinä aiottuoda osaltasi tulevaisuuden työelämään?
