Miksi kannattaa ennakoida?
Maailma muuttuu, bisnekset muuttuvat ja asiakkaiden tarpeet muuttuvat. Silti organisaatioissa on helppo ajatella, että huominen näyttää suurin piirtein samalta kuin tämä päivä. Varsinkin silloin, kun kaikki menee hyvin.
Asiakkaita riittää, tilauksia tulee sisään ja nykyinen liiketoimintamalli toimii. Miksi käyttää aikaa sellaiseen, mikä ei näy vielä vuoden sisään tuloksessa?
Juuri tässä piilee yksi ennakoinnin paradokseista. Kun uudistumiseen olisi aikaa ja resursseja, se ei tunnu kiireelliseltä. Kun muutoksen tarve lopulta tunnistetaan, vaihtoehtoja saattaa olla jäljellä huomattavasti vähemmän. Joudutaan reagoimaan eikä olla ohjaajan paikalla.
Siksi ennakointi on minulle ennen kaikkea kykyä huomata muutoksia riittävän aikaisin, ymmärtää niiden merkitystä ja toimia ennen kuin on pakko.
AIEMPI menestys ei takaa tulevaa
PwC vuoden 2025 globaalissa toimitusjohtajakyselyssä 42 prosenttia vastaajista arvioi yrityksensä säilyvän elinkelpoisena korkeintaan kymmenen vuotta, mikäli se jatkaa nykyisellä polullaan.
Vuoden 2026 kyselyssä puolestaan 42 prosenttia toimitusjohtajista nosti keskeisimmäksi huolenaiheekseen sen, uudistuuko yritys riittävän nopeasti teknologisen kehityksen mukana.
Silti toimitusjohtajat käyttävät keskimäärin lähes puolet ajastaan alle vuoden aikajänteen kysymyksiin ja vain 16 prosenttia yli viiden vuoden päähän ulottuviin asioihin.
Tässä on johtamisen keskeinen jännite: uudistumisen tarve tunnistetaan, mutta arjen kiireet ohjaavat huomion lähelle.
Miten yritys voi rakentaa tulevaisuuden kilpailukykyä, jos sen tulevaisuudelle jää näin vähän johdon aikaa?
Nykyisen liiketoiminnan tehostaminen ei välttämättä riitä. Samalla pitäisi ymmärtää, millaisessa maailmassa yritys tekee liiketoimintaa tulevaisuudessa ja mistä asiakkaat silloin ovat valmiita maksamaan.
Organisaatio voi olla erittäin hyvä tekemään jotakin, jonka merkitys on vähenemässä. Usein hiotaan nykyisiä prosesseja, parannetaan nykyisiä tuotteita ja tehostetaan nykyistä toimintamallia, samalla kun asiakkaan ongelmaan syntyy kokonaan uudenlaisia ratkaisuja.
Muutos ei myöskään välttämättä tule tutulta kilpailijalta tai omasta markkinasta. Toimialaa voi muuttaa uusi teknologia, uusi palvelumalli tai toimija, jota ei vielä lasketa kilpailijaksi.
Siksi pelkkä oman toimialan ja nykyisten kilpailijoiden seuraaminen ei riitä. Katsetta täytyy nostaa myös niiden ulkopuolelle.
Mikä voisi tehdä nykyisestä vahvuudesta vähemmän arvokkaan? Entä missä nykyiselle osaamiselle voisi syntyä kokonaan uutta kysyntää?
Ennakointi antaa enemmän aikaa ja vaihtoehtoja
Ennakointi ei ole yhden oikean tai todennäköisimmän tulevaisuuden ennustamista. Ennakoimalla tarkastellaan toimintaympäristön muutoksia, haastetaan nykyisiä oletuksia ja tutkitaan erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia.
Tavoitteena on rakentaa tulevaisuusvalmiutta: kykyä ymmärtää muutoksia ja niiden vaikutuksia sekä tehdä perusteltuja päätöksiä myös silloin, kun tulevaisuus on epävarma.
Yksi ennakoinnin konkreettisimmista hyödyistä on aika. Kun katsomme esimerkiksi 5–10 vuoden päähän, annamme tilaa merkittävillekin muutoksille, ja itsellemme aikaa valmistautua niihin sekä vaikuttaa niiden suuntaan.
Pidempi aikajänne auttaa myös irrottautumaan nykyhetken rajoitteista. Tämän päivän resurssit, teknologiat tai toimintatavat eivät määritä kaikkea sitä, mikä tulevaisuudessa voi olla mahdollista. Voimme kuvitella uusia palveluja, liiketoimintamalleja ja tapoja luoda arvoa, joiden toteuttaminen ei vielä tänään onnistu.
Minkälaisen tulevaisuuden haluaisimme rakentaa, jos tämän hetken ongelmat ja rajoitteet eivät määrittelisi ajatteluamme?
Tämä kysymys avaa ennakoinnin toisen tärkeän puolen: voimme myös itse luoda uusia mahdollisuuksia. Kun tunnistamme tavoiteltavan tulevaisuuden, voimme pohtia, mitä sen toteutuminen edellyttää ja mitä sen eteen pitäisi tehdä jo tänään.
Kun mahdollinen muutos huomataan varhain, organisaatio ehtii oppia, kokeilla ja valmistautua. Uutta osaamista voidaan rakentaa vähitellen. Kumppanuuksia voidaan etsiä ennen akuuttia tarvetta. Uutta palvelua voidaan testata pienesti ennen suurta investointia.
Ennakointi ei tarkoita, että jokaiseen uuteen ilmiöön pitäisi tarttua. Se voi myös auttaa perustelemaan, miksi johonkin ei vielä kannata investoida.
Kilpailuetu ei siis aina synny siitä, että tekee ensimmäisenä. Se voi syntyä siitä, että ymmärtää muutosta aikaisemmin, luo uusia mahdollisuuksia ja osaa valita, milloin toimia.
Ennakointi auttaa löytämään kasvua ja haastamaan oletuksia
Ennakointi yhdistetään helposti uhkiin: kriiseihin, häiriöihin ja siihen, mikä kaikki voi mennä pieleen. Valmistautuminen on tärkeää, mutta yhtä olennaista on tunnistaa uusia mahdollisuuksia.
Millaisia tarpeita asiakkailla voi olla muutaman vuoden kuluttua? Mitä ongelmia kukaan ei vielä ratkaise hyvin? Mitä syntyy, kun eri teknologiat tai toimialat kohtaavat?
Tällaiset kysymykset voivat avata kasvun paikkoja, joita nykyisen liiketoiminnan mittarit eivät pysty edes tunnistamaan.
Samalla ennakointi auttaa tunnistamaan oletuksia, joiden varaan strategia rakentuu. Saatamme esimerkiksi olettaa, että asiakkaat ostavat jatkossakin samalla tavalla, osaajia on saatavilla tai tietty teknologia kehittyy odotettua vauhtia.
Osa näistä oletuksista voi liittyä kriittisiin epävarmuuksiin: asioihin, joilla on suuri merkitys organisaatiolle mutta joiden kehityssuuntaa emme tiedä.
Niiden tunnistaminen on arvokasta jo itsessään. Johtoryhmä voi huomata, että tärkeä investointi perustuu yhteiseen oletukseen, jota kukaan ei ole varsinaisesti kyseenalaistanut.
Silloin ennakoinnin hyöty näkyy päätöksenteon laadussa. Keskusteluun tulee enemmän vaihtoehtoja, ja epävarmuus voidaan ottaa tietoisesti huomioon.
Näkyykö tulevaisuusvalmius myös tuloksissa?
Tästä on myös tutkimusnäyttöä.
Rohrbeckin ja Kumin pitkittäistutkimuksessa arvioitiin yritysten tulevaisuusvalmiutta vuonna 2008 ja tarkasteltiin niiden menestystä vuonna 2015. Tulevaisuusvalmiit yritykset saavuttivat keskimäärin 33 prosenttia korkeamman kannattavuuden ja 200 prosenttia suuremman markkina-arvon kasvun.
Luvut ovat huomattavia. Niistä ei kuitenkaan pidä päätellä, että trendiraportin tilaaminen nostaisi automaattisesti yrityksen kannattavuutta kolmanneksella. Tutkimus osoittaa yhteyden tulevaisuusvalmiuden ja myöhemmän menestyksen välillä, ei yksittäisen ennakointiharjoituksen tuottolupausta.
Minusta olennainen kysymys onkin, mitä organisaatio tekee tulevaisuutta koskevalla ymmärryksellään – tulevaisuustiedolla.
Muuttuuko jokin päätös? Käynnistyykö kokeilu? Tunnistetaanko riski, joka muuten olisi jäänyt huomaamatta? Uskalletaanko toimia toisin kuin ennen.
Ennakoinnin arvo rakentuu toiminnan kautta. Pelkkä kiinnostava keskustelu tulevaisuudesta ei vielä riitä – vaikka sekin voi jo kasvattaa johdon tulevaisuusvalmiutta.
Ennakointi kuuluu myös pk-yrityksille
Ennakointi voi kuulostaa suuryritysten strategiaosastojen tekemiseltä. Tarve ymmärtää muutosta ja löytää uusia mahdollisuuksia ei kuitenkaan riipu organisaation koosta.
Hyvä suomalainen esimerkki on teollisuuden perheyritys TT Gaskets, jossa on ollut jopa tulevaisuushaistelijaksi kutsuttu rooli. Tehtävänä on tunnistaa muutoksia, joilla voi olla merkitystä yrityksen tulevaisuudelle.
Havaintoja käsitellään säännöllisesti johtoryhmässä ja hallituksessa: mitä muutokset tarkoittavat meille, mihin pitäisi valmistautua ja missä voisi syntyä uutta liiketoimintaa? Näin ennakointi ja tulevaisuus kytkeytyy osaksi yrityksen johtamista.
Ennakointi tarvitsee sekä uteliaita tuntosarvia että kytkennän päätöksentekoon.
Alkuun pääsemiseksi ei tarvita suurta tulevaisuustiimiä. Tarvitaan vastuuta havainnoinnista, aikaa yhteiselle pohdinnalle ja sovittu tapa tuoda tulevaisuuden kysymykset johdon pöydälle.
Hyvä kysymys seuraavaan johtoryhmän tai hallituksen kokoukseen voisi olla:
Mistä tulevaisuuden muutoksesta meidän pitäisi puhua juuri nyt, vaikka se ei vielä näy tämän kvartaalin luvuissa?
Tulevaisuuteen voi myös vaikuttaa
Ennakointi ei poista yllätyksiä eikä tee tulevaisuudesta varmaa. Se auttaa kuitenkin näkemään enemmän vaihtoehtoja ja tunnistamaan, miten tulevaisuuteen voi itse vaikuttaa.
Tulevaisuus rakentuu myös omista päätöksistä, investoinneista ja kokeiluista, joita teemme tänään. Kehittämällä uusia palveluja, muuttamalla asiakkaiden odotuksia tai luomalla kumppaniemme kanssa uusia toimintatapoja voimme muokata myös oman toimialamme suuntaa.
Siksi tulevaisuuteen kannattaa suhtautua mahdollisuutena luoda jotakin parempaa.
Ennakoinnin kilpailuetu syntyy, kun näkee aiemmin, ymmärtää laajemmin, kuvittelee rohkeammin ja toimii ennen muita.
Minkä päätöksen teidän organisaationne voisi tehdä tänään paremmin, jos katsoisitte hieman pidemmälle?
Aika on aina kortilla. Mutta haluatteko jättää tulevaisuuden suunnan kilpailijoiden määriteltäväksi ja keskittyä itse reagoimaan heidän liikkeisiinsä? Vai ottaa aktiivisen roolin sen rakentamisessa?
Haluatko herättää organisaatiossasi keskustelua tulevaisuudesta, muutoksesta ja kilpailuedusta?
Pidän keynote-puheenvuoroja ja valmennuksia, jotka auttavat tunnistamaan muutoksia, haastamaan tuttuja oletuksia ja löytämään uusia mahdollisuuksia.
Lähteet
PwC (2025): 28th Annual Global CEO Survey
PwC (2026): 29th Global CEO Survey
TT Gaskets (2022): Predicting the future is not easy, but we try our best nonetheless
