Mikä on Tulevaisuus?

Usein puhumme tulevaisuudesta kuin se olisi yksi väistämätön määränpää, johon olemme matkalla ja jotakin sellaista, mikä yksinkertaisesti odottaa meitä jossain edessäpäin. Todellisuudessa tulevaisuus ei kuitenkaan ole yksi ennalta määrätty kohde, johon väistämättä päädymme. Tulevaisuus on joukko erilaisia mahdollisuuksia, jopa moninaisten mahdollisuuksien kenttä, joka muotoutuu ajan kuluessa arvojemme, valintojemme ja tekojemme kautta. Siksi tulevaisuusajattelussa puhutaan usein tulevaisuuksista, monikossa. Tämä pieni kielellinen muutos auttaa meitä ymmärtämään, että edessämme on aina useita mahdollisia kehityspolkuja.

Tulevaisuutta ei ole vielä olemassa

Yksi keskeinen oivallus tulevaisuusajattelussa on se, että tulevaisuutta ei ole vielä olemassa. Menneisyydestä voimme kerätä dataa ja nykyhetkeä voimme havainnoida, mutta tulevaisuus ei ole vielä tapahtunut ja siitä meillä ei ole faktoja. Sen sijaan tulevaisuus elää nykyisyydessä ajatuksina, odotuksina, suunnitelmina, toiveina ja pelkoina. Näiden kautta visio tulevaisuudesta vaikuttaa siihen, millaisia päätöksiä teemme tänään. Se millaiseksi kuvittelemme huomisen, ohjaa usein huomaamattakin tämän päivän tekoja. Tämän tiedostaminen on mielestäni tärkeää.

“Its (futures research) purpose is not to know the future but to help us make better decisions today via its methods which force us to anticipate opportunities and threats and consider how to address them.” – Gordon & Glenn

Tulevaisuutta ei voi ennustaa

Tulevaisuudentutkimuksessa emme pyri ennustamaan tulevaisuutta, vaan tarkoitus on tutkia erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Voimme kysyä kysymyksiä kuten: Millaisia erilaisia tulevaisuuksia voimme kuvitella? Mitkä uskottavat tulevaisuudet voisivat haastaa nykyiset oletuksemme? Millainen on toivottu tulevaisuus, jota haluaisimme itse aktiivisesti rakentaa?

Samalla pyritään tunnistamaan muutoksen ajureita, haastamaan piileviä oletuksia ja näkemään uusia mahdollisuuksia ennen kuin niistä tulee ilmeisiä. Tulevaisuusajattelu auttaa laajentamaan näkökulmaa, sekä katsomaan pidemmälle ja kysymään rohkeammin, mikä kaikki voisi olla mahdollista.

Tyypillisesti voimme ajatella neljää tulevaisuusluokkaa. Mahdolliset tulevaisuudet kattavat kaiken, mitä voisi tapahtua ja myös sen, mikä tuntuu tänään todella epätodennäköiseltä. Uskottavat tulevaisuudet ovat sellaisia, jotka voisivat realistisesti toteutua nykyisen tietämyksemme perusteella. Todennäköiset tulevaisuudet kuvaavat sitä, mitä tapahtuu, jos nykyiset trendit jatkuvat. Toivottavat tulevaisuudet ovat niitä, joiden haluaisimme tapahtuvan.

”The future cannot be predicted because the future does not exist“ – Jim Dator

Epävarmuus kasvaa mitä pidemmälle katsomme

On hyvä muistaa, että tulevaisuus ei kehity suoraviivaisesti tästä päivästä eteenpäin. Tulevaisuus on myös aina erilainen kuin menneisyys. Nykyhetken trendit kertovat usein muutoksen suunnista, mutta maailma muuttuu myös yllättävillä tavoilla. Talouskriisit, pandemiat, teknologiset läpimurrot tai geopoliittiset murrokset voivat hetkessä muuttaa kehityksen kulkua. Mitä pidemmälle tulevaisuuteen katsomme, sitä enemmän epävarmuus ja mahdollisten vaihtoehtojen kirjo kasvaa. Tulevaisuus ei siis avaudu meille ennalta arvattavana, vaan siinä on aina mukana myös yllätyksiä.

Tulevaisuus on ainoa aika, johon voimme vaikuttaa

Ehkä tärkein oivallus on kuitenkin tämä: tulevaisuus on ainoa ajan hetki, johon voimme vielä aidosti vaikuttaa. Menneisyys on jo tapahtunut ja nykyhetki on käynnissä, mutta tulevaisuus on vielä avoin vaihtoehdoille. Juuri tämän takia tulevaisuusajattelu ja ennakointi ovat äärimmäisen tärkeitä. Ei niinkään siksi, että voisimme ennustaa tulevaa tarkasti, vaan siksi, että voimme tehdä parempia päätöksiä jo tänään ja rakentaa tietoisemmin niitä tulevaisuuksia, joita todella haluamme elää.

“the future is the only time in which we can influence” – Anita Rubin

Lähteet:

Amara, R. (1981). The Futures Field: Searching for Definitions and Boundaries. The Futurist.

Bell, W. (1997). Foundations of Futures Studies: Human Science for a New Era. Transaction Publishers.

Dator, J. (2002). Advancing Futures: Design Futures Learning. Praeger.

Glenn, J. C., & The Millennium Project. (2024). State of the Future 20.0.

Masini, E. B. (1993). Why Futures Studies? Grey Seal.

Rubin, Anita (2014) The Meaning of Ethical Consideration in Futures Studies. Lecture slides.

Voros, J. (2003). A Generic Foresight Process Framework. Foresight, 5(3).