Työn tulevaisuus 2035?
Radikaaleja muutoksia horisontissa
Fasilitoin kesäkuussa 2025 työpajan Futures Conference 2025: Future of Technologies -konferenssissa Turussa, ja mukana oli lähes 30 osallistujaa eri puolilta maailmaa: ennakoinnin ammattilaisia, tutkijoita, pari professoria ja futuristeja. Olen kollektiivisen ennakoinnin ja yhteiskehittämisen fani, joten lähestyimme teemaa juuri niin – yhdessä. Hyödynsimme myös konferenssin teeman mukaisesti moderneja teknologioita, kuten trendien kartoittamiseen tarkoitettua digitaalista alustaa, joka on höystetty tekoälyominaisuuksilla. Nämä ominaisuudet osoittautuivat erittäin hyödyllisiksi, sillä aikaa oli käytettävissä vain 90 minuuttia.
Lyhyessä ajassa saimme rakennettua trenditutkan, joka alkoi piirtää monikerroksista kuvaa työn tulevaisuudesta. Yhteensä 40 trendiä ja heikompaa muutossignaalia tunnistettiin ja hyväksyttiin lisättäväksi tutkalle. Osa heijasti jo nähtävissä olevia kehityssuuntia, osa taas haastoi suoraan käsityksiämme työn merkityksestä, organisoinnista, sekä ihmisen ja koneen yhteispelistä.
Prosessi eteni ryhmissä: osallistujat toivat esiin erilaisia muutossignaaleja, jotka heidän mielestään vaikuttavat työn tulevaisuuteen. Näistä käytiin keskustelua, jonka jälkeen jokainen ryhmä valitsi muutaman keskeisen ilmiön ja siirsi ne ennakointialustalle. Kaikkia näitä kutsumme tässä yhteydessä ”trendeiksi” – vaikka osa oli pikemminkin heikkoja signaaleja tai orastavia trendejä.
Alustalla hyödynsimme tekoälytoimintoja trendien kuvausten nopeaan kirjoittamiseen. AI loi ensimmäiset versiot teksteistä, minkä jälkeen ryhmät validoivat ja muokkasivat niitä edelleen omien näkemystensä pohjalta.
Neljä laajaa teemaa
Trendien pohjalta hahmottui neljä laajempaa teemaa, joiden kautta työn murros on ymmärrettävissä:
Työvoima & demografia
Maailman työvoima vanhenee, monimuotoistuu ja pirstaloituu. Elämänkulkuihin ja identiteetteihin liittyvä liukuvuus lisääntyy: yhtä uraa ei ole enää yhtä varmaa, ja urapolut rakentuvat pikemminkin sarjaksi taitoja, projekteja ja rooleja.
Työmallit & sosiaalinen sopimus
Perinteinen 40 tunnin viikko näyttää yhä hatarammalta. Keskustelu työajasta, perusturvasta ja tulonmuodostuksen uusista muodoista (mm. perustulo, työajan radikalisoitu lyhentyminen) haastaa vakiintuneita odotuksia työn ja toimeentulon välisestä suhteesta.
Teknologia & automaatio
Automaation ja tekoälyn kehitys muuttaa paitsi tehtäviä myös työn arvostuksen mittareita. Luotettavuuden ja läpinäkyvyyden vaade kasvaa samalla kun yritys- ja tuotantokentän keskittyminen kiihtyy.
Kulttuuri & hyvinvointi
Työn merkitys ja hyvinvointi nousevat diskurssin keskiöön. Uudet selviytymis- ja suorituskeinot — myös eettisesti hankalammat, kuten kemiallinen suorituskyvyn tukeminen — pakottavat keskustelemaan siitä, millainen työelämä on inhimillisesti kestävä.
TrenDITUTKA
Kaikki tunnistetut 40 trendiä ja signaalia on koottu alla olevaan trenditutkaan. Se havainnollistaa työn murroksen monimuotoisuutta ja tarjoaa mahdollisuuden sukeltaa yksittäisiin ilmiöihin tarkemmin. Klikkaamalla trendin otsikkoa avautuu trendikortti, josta löytyy tekoälyn tuottama kuvaus.
Kannustan suhtautumaan näihin kuvauksiin sekä uteliaisuudella että terveellä kriittisyydellä: tekoälyn kirjoittamat tekstit eivät ole lopullisia totuuksia, vaan voivat toimia keskustelunavauksina, joita on mahdollista haastaa ja täydentää. On hyvä muistaa ettei tekoäly näe tulevaisuuteen.
Viisi MIELENKIINTOISTA TRENDIÄ
Haluan lopuksi nostaa esiin viisi trendiä, jotka eivät välttämättä ole merkittävimmät, mutta jotka pysäyttivät ja pakottivat ajattelemaan uudesta kulmasta.
1. Careers assigned at birth
Miltä tuntuisi, jos urapolkusi olisi määrätty jo syntymähetkellä? Geneettisen datan, perhetaustan ja tekoälyn ennusteiden avulla voitaisiin ”ennustaa” sopiva ammatti ja suunnata yksilö siihen jo varhaisessa vaiheessa. Tämä ajatus ravistelee vapauden, itseohjautuvuuden ja yhdenvertaisuuden perusteita. Samalla se herättää kysymyksen: kuinka paljon haluamme antaa datalle ja algoritmeille valtaa ihmisen identiteetin muovauksessa?
2. Tulevaisuus ilman työtä
Onko mahdollista, että merkittävä osa ihmisistä elää tulevaisuudessa ilman perinteistä työtä? Automaatio ja tekoäly haastavat työn ja toimeentulon kytköksen. Jos työn rooli ei enää ole elannon lähde, mikä muodostuu ihmisen merkityksen ja osallistumisen perustaksi? Tämä skenaario avaa väistämättä keskustelun perustulosta, uusista sosiaaliturvamalleista ja työn kulttuurisesta merkityksestä.
3. Moninaiset portfolio-urat
Työ ei enää näyttäydy lineaarisena urapolkuna, vaan monimuotoisena palapelinä: projekteja, osa-aikatöitä, sivubisneksiä, yrittäjyyttä ja oppimista rinnakkain. ”Portfolio-ura” voi olla vapauttava, mutta se haastaa yhteiskunnan rakenteet — eläkejärjestelmästä identiteetin rakentamiseen. Kysymys kuuluu: miten yhteiskunnat, organisaatiot ja yksilöt sopeutuvat tähän moninaisuuteen?
4. Suorituskykyä parantavat lääkkeet arjessa
Kun työelämän vaatimukset kovenevat ja teknologia muuttaa työn luonnetta, kasvaa myös houkutus käyttää erilaisia lääkkeitä, päihteitä ja suorituskykyä boostaavia aineita. Niitä voidaan käyttää jaksamiseen, tuottavuuden nostamiseen tai vain pakenemiseen ahdistusta ja tylsää työtä. Tämä nostaa vaikean eettisen kysymyksen: millaiseksi haluamme määritellä inhimillisesti kestävän työn?
5. 20 tunnin työviikko
Perinteinen 40 tunnin työviikko näyttää yhä hatarammalta. Radikaaleimmissa visioissa työaika voisi puolittua — 20 tunnin työviikoksi. Tämä muuttaisi koko elämän rytmiä ja rakenteita: vapaa-aikaa olisi enemmän, mutta mitä se tarkoittaisi tuottavuudelle, hyvinvoinnille ja taloudelle? Utopia vai realistinen kehityskulku?
Mitä seuraavaksi?
Nämä hieman provosoivatkin löydökset eivät ole varmoja ennusteita, vaan havaintoja ja avauksia tulevaisuuden pohtimiseen. Ne haastavat meitä kysymään: mitä haluamme säilyttää työelämässä, ja mitä olemme valmiita muuttamaan?
Kesäkuun työpajan tärkein oivallus ei ehkä ollutkaan itse trendit, vaan keskustelut niiden ympärillä. Juuri yhteinen pohdinta synnytti uusia näkökulmia ja laajensi ajattelua. Näin käy aina, kun erilaiset elämänkokemukset, kulttuuri- ja koulutustaustat sekä mielipiteet törmäytetään rakentavassa hengessä.Siksi olen suuri yhteiskehittämisen ja kollektiivisen ennakoinnin fani.
Lopuksi mainittakoon, että tulevaisuus ei vain tapahdu meille, vaan se rakennetaanyhdessä. Mitä asioita sinä aiottuoda osaltasi tulevaisuuden työelämään?
